Maanantaina käväsin pikaseen Tiinan ja Hennan kaverina Paavolassa.  Tein avo-kakeja,estehyppyä, merkkiä ja estenoutoa. Estenoudossa heitin tarkotuksella kapulan sivuun ja estettä taputtamalla varmistin, että koira etsii esteen takaisin tullessa eikä kierrä. Väärät heitot menivät ihan hyvin. Pitää testata ens kerralla matalalla A:lla samaa ilman taputteluja. Kaket oli ok. nyt kun Rommi tietää liikkeen, se tekee sen kutakuinkin satavarmasti ja suht ripeesti. Ja mikä hienoa, se pitää takapuolensa samassa paikassa. Päätin Rommin opettaa kiertämään merkkiä, koska pysäytysten kanssa se rupee ennakoimaan seisomista ja jos se saa palkan merkin takaa, ryhtyy se sitä etsiin eikä kuuntele käskyjä. Luoksetuloja tehtiin myös. Rommi ryhtyi hidastelee, eli täytyy ottaa enemmän läpijuoksuja.
Kun tultiin treeneistä kotiin, huomasin, että Ruutin sokea silmä oli järkyttävän näköinen. Koko silmä oli punainen, eikä värikalvoa saati sitten pupillia erottunut laisinkaan. Soitin varmuuden vuoksi päivystävälle, mutta sanoi, että jos koira o.k, turha tehdä mitään.
Tiistaina-aamuna soitin sitten Ruutin silmälääkärille Ouluun, mutta ei saatu meille sopivaa aikaa. Lähdettiin sitten käymään iltapäivällä Kuopiossa, jossa oli lähin silmälääkäri. Tilanne ei ollut loppuen lopuksi olleenkan niin paha: silmä oli turvonnut jonkin verran ja verenpurkauma peittänyt silmän. Mitään reikää ym nirhasua silmässä ei näkynyt, kaikki viittaa tylppään kolaukseen. Koska silmässä ei näkynyt mitään muutakaan ylimääräistä,  ja paineet olivat hyvät, lääkäri piti epätodennäköisenä, että mistään kasvaimen aiheuttamasta oireesta verenpurkaumassa olisi kysy. Arvio siis huojentava: Ruuti sai kortisoonitipat ja silmä saa olla paikallaan.

Eilen päästiin Rommin kans tekeen ekat oikeet hakutreenit. No oikeat tässä tarkoittaa sitä, että tallasimme kaistaleen. Mun pointtina oli tehdä Rommille 2 syvää ja välissä yks vähemmän syvä pisto.
Ekalle yli 50 metriselle Rommi lähti hyvin. Ihmettelin kun koiraa ei kuulunut. No muutaman minsan päästä koira ilmaantui ja kyykistyi  kakalle. (edellisen päivän luut olivat tehneet tehtävänsä, eli  molemman pojat vatsat olivat sekaisin) Koira juoksi tarpeet tehhtyä täysiä ja koska oli käynyt maalilla ja tiputtanut rullan matkalla, mä lähetin Rommin uudelle pistolle. No Kaisa puolestaan ryhtyi palkkaan koiraa, koska ei tiennyt mitään kakkaepisodista, eikä siitä, että rulla oli hukkunut matkalla.  No sit otettiin uus syvä samalle puolelle vähän eri paikkaan. Se meni irtsarilla niin kuin piti samoin keskilinjan toiselle puolelle tehty. Taas oli sitten ohjaajan aivot olleet sen verran jäässä, että olin jättänyt Rommin Kaisalta tuoman irtsarin keskilinjalle ja siksi jouduin viimeiselle pisrtolle lähettään Rommin kiintorulla löysällä. No ensinnäkin  mulla meni vaikka kuinka kauan sen virittelyssä ja sain pikalukonkin jollain keinolla auki. Sitten kun viimeinen saatiin koira liikkeelle, se juoksi muutaman kymmenen metrin, otti kiintorullan ja jatkoi etsimistä. Kutsuin koiran pois ja lähetin uudestaan.Ja taas otti rullan suuhun.Kolmannen rullan oton kerran jälkeen viritin pelivälineen taas kireelle ja lähetin Rommin Kaisalle. (sovittiin, että se antaa käsineen irtorullana) Nyt Rommi irtos hyvin meni Kaisalle ei ottanut käsinettä vaan jotenkin ihmeen kaupalla oli saanut ujutettua kiintorullan suuhun. No ennen kuin koira tuli mulle, Kaisa vielä  huikkas radiopuhelimeen, että ei se ottanu, jonka mä ymmärsin, että se ei käynyt. Sitten meni taas pari minuuttia, että ymmärsimme toisiamme ja uskalsin lähettää Rommin näytölle(ts. oli varmistunut, että se oli toiminut oikein)
Olipa melkoset häröilytreenit, siihen kun vielä ottaa huomioon, ett ennen  Rommin treeniä saatiin vielä putsata auton takaloota, johon Ruuti oli päästellyt molemmista päistä, ihanaa... 

Tänään käytiin pikaseen tekemässä esineruutu koirille eilisen hakuruutuun. Ihan aluksi vanha herra Bruu päästettiin hommiin. Se kylläkin pääsi etsimään äijiä metsään. Ekan se bongas helposti, ja toista etsittiin sitten vähän enemmän. Sekin kyllä sitten löytyi. Ja mikä hienoo tää mun aivan keppihullu koira todellakin etsi tyyppejä pöpeliköstä eikä niin maailman parhaita juttuja eli keppejä.
No Rommille sitten vietiin 2 esinettä, yksi noin. 40 metriin etukulmaan ja toinen about 20 metriin keskemmälle. Kun lähetin Rommin eteen, se kaarsi vahvasti oikealle ja meni aina pois alueelta. Koska koira teki selvästi töitä en tehnyt mitään, ajattelin, että se saa itse tajuta, että tyhjältä alueelta ei löydy mitään. Aikansa touhuttua tyhjällä se tuli takaisin ja ilman sen kummempia kehoituksia se toi sen. 20metrissä olevan esineen. Seuraavalle jouduin liikkumaan hieman ruudussa, toinenkin sitten kyllä löytyi .
Vielä näyttää olevan tuo esine-etsintä vähän epävarmaa, eli ei kun lisää toistoja kehiin. Tyytyväinen olen kuitenkin, että Rommi teki koko ajan töitä, eikä laittanut hanskoja tiskiin missään vaihessa vaikka  joutui etsimään  pitkään "turhaan.
Sit vielä illan päätteeksi otin tuossa parkkiksella Rommille pikatokot. Vähän seuraamista, jättävät, kakett ja merkkiä. Ihan kivasti teki.