Käväisin ottamassa Rommin kanssa pikaisesti avo-liikkeet Paavolassa. Kaikki meni ihan kivasti, myös hyppy häiriöineen (olin viritellyt kehänauhaa noutokapuloita ym. kehän reunalle). Meinas ekana kylläkin syöksyä kapulalle, mutta namipalapurkin havaittuaan kiinnostus hiipu.
Sitten mustikkaan. Käytiin Paulan kanssa kiertelemässä maastoja melko laihoin eväin: missään ei ollut kuin muutamia mustikoita. Kun oltiin saatu pikkutörppömme täyteen pyysin Paulaa jäämään metsään, että Rommi saisi käydä hakemassa sen. Kehotin vielä laittamaan kädet auki, ettei Rommi etsi niistä irtorullaa. Lähetin koiran, koira tulee, en näe onko rullaa, pysähtyy hetkeksi, tulee mun viereen ilman rullaa. Olin varma, että Rommi oli käynyt piilolla, joten lähetin koiran uudestaan. Nyttuo mulle rullaa. Mennään näytölle, Paulaa kertoo naurua vääntäen, että se vei mun marjat. Mun rullakoira luuli, että marjapurkki Paulan edessä on irtorulla! Se koiran pysähdyskin sitten selvisi, kun lähdettiin katsomaan, että minne se irtorulla jäi matkalla. Irtorullalle oli sattunut pieni tapaturma: kansi oli auennut ja kaikki Paulan marjat pääsivät takaisin luontoon;) Siin ei tiedetty itkeä vaiko nauraa... tilanne oli aika koominen.