Pelastushakuilua

Sunday, December 16th, 2007

TREENIT/ PAIKKA:pelastushaku/Kierolanmutka 15.12.07
KELI: vähätuulinen nollassa
HARJOITUS: Peruskoealue
 MAALIMIEHET: 3 yhtä aikaan
PIILOASENNOT/-PAIKAT:3 avopiiloa, joista yksi kuusen alla
PALKKA:Savuporopaistia
KOMMENTTI:  Rommi kävi  aluksi kierroksilla, jaksoi kuitenkin pitkän etsinnän, eikä touhottanut alun jälkeen turhia.
Otettiin tänään pikaiset treenit. Maalihenkilöitä oli kuitenkin sen verran, että sain 3 yhtä aikaa piiloon ja peesarin. Lähdin ympyröimään aluetta. Takarajalla Rommi bongasi Petrin, juoksi perille, otti oman rullan, huomasi kuitenkin irtsarin, otti senkin suuhun. Oli vähän aikaa vähän hölmistynyt, että mitäs nyt, sylkäisi sitten molemmat rullat pois ja otti irtsarin ja toi sen perille mallikelpoisesti. Mietin, että pitäisikö tästä huolestua, toisaalta tuollainen toimintaa osoittaa, että koira on ehdollistunut, että ensiksi otetaan aina irtsari (eli mennään lähelle) ja sitten vasta kiintorulla. Pitää ehkä kokeilla ens kerralla pelkällä kiintorullalla. Hanna-Marin Rommi kävi poimimassa ilman ongelmia, otti oman rullansa, koska irtsari oli toisella puolella. Viimeistä sitten etsittiin ja etsittiin pitkään ja hartaasti. Tuuli ei oikein enää käynyt suotuisasti  eli vaikka kuinka aluetta haravoitiin ei koiran nokkaan tullut hajua. No syy tähän selvisikin, maalimies oli mennyt alueen ulkopuolelle piiloon, joten haravoimme muuta aluetta turhaan. Heikki oli mennyt ison kuusen juurelle ja kun tultiin sopivalle etäisyydelle Rommi pinkaisi muitta mutkitta latvustojen alle ja toi minulle irtsarin. Oli kiva nähdä, että Rommi teki töitä, koko ajan vaikka toiseksiviimeisen ja viimeisen välillä joutui etsimään kauan tyhjää. Ja hienoa oli, ettei myöskään kuusen katveissa ollut mieshenkilö pistänyt Rommia epäröimään vaan se meni rohkeasti hakemaan rullan ja samoin takaisin maalille. Oikein mukavat treenit.

Pallohallia

Thursday, December 13th, 2007

Kävästiin tiistaina hallilla. Otin Rommin kanssa tokohyppyä niin, että häiriöinä oli kaksi ihmistä molempien “siivekkeiden” vieressä. Homma lähti skulaan pienen epäröinnin jälkeen. Palkkasin hypyistä lelulla, joten meininki oli sen mukaista: vietti korkealla. Seuraaminen myös sen mukaista.  Otin muutaman eteenmenon ja koira oli taas keulimessä minkä kerkes, kun oli nähnyt, että patukka vietiin hallin toiseen päähän.   No vauhtia ainakin piisas lähdössä. 

Hesaviikonloppu

Monday, December 10th, 2007

Viikonloppu hurahti aika ryytyneissä meiningeissä. Lähdin Rommin kanssa lauantaina aamukuuden junalla Helsinkiin. Kävin tekemässä messarissa pari työjuttua ja illalla sitten mentiin Saariokareille syömään.
Sunnuntaiaamuna suunnattiin Marjan ja Rommin kanssa  messariin. Serena meni Rommin kanssa kehään ja kaikki sujui oikein mukavasti: Rommi ei väistänyt käsittelyä ja esiintyi muutenkin suht kelvollisesti.( Ei siis huutanut mun perään) Käyttäytymisen lisäksi tuomari tykkäsi muutenkin Rommista. Saaliina näyttelystä tuli Voittaja-07 -titteli, cacib rotunsa parhaana eli kuva tammikuun Koiramme-lehteen. Jäätiin vielä ryhmikseen, vaikka oli tiedossa, ettei sieltä mitään tule. Oli oikein kiva viikonloppu. Ainut vaan, että on melko kuollut olo, kun reilun vuorokauden aikana tuli matkustettua yli 1000 kilometriä. Kuvia näyttelystä toivon mukaan tulee galleriaan.

Pallohallia ja pelastusetsintää

Friday, December 7th, 2007

Tiistaina oli taas perinteisen palloilut hallilla. Tehtiin vähän näyttelytreenejä niin, että Henna vei Rommi. Saivat vähän tuntumaa toisistaan, jos  sunnuntaina ovat yhdessä kehässä. Homma sujui kaikin puolin ihan kivasti. Otettiin perustokoa namilla : seuraamisia, jättäviä liikkeitä paikallaanoloa ym. Koira oli suht viilipytty, mikä oli hyvä homma. Tehtiin Rommin kanssa ekaa kertaa tokoruutua. Laitoin namia purkin päälle ja purkin takarajalle.  n. 3-4 kertaa piti auttaa uutta käskyä käsimerkillä, sitten alkoi lähteä hyvin. Oli muuten melko mielenkiintoista, kun ekalla kertaa kokeilin saada koiran lähtemään ilman käsiapua. Rommi oli tohkeissaan ennen käskyä, et nyt mennään, sitten kun sanoinkin vieraan käskyn, ei koira liikahtanut minnekään. Olipa hauskaa nähdä, että sanoilla on tosissaan merkitystä koiralle. Ajattelin, että kun into on kova ja koira tietää, minne juosta namin perässä, et se lähtis ihan vaan pelkällä vapauttavalla “ääniavulla”. 

TREENIT/ PAIKKA:pelastushaku/Kontinkangas 6.12.07
KELI: tuulinen, muutama aste plussan puolella
HARJOITUS: palautustreeni, irtorullat, paitsi umpparilla kiinto
MAALIMIEHET: 3 yhtä aikaan
PIILOASENNOT/-PAIKAT:1 umpipiilo,  2 avopiiloa
PALKKA:Savuporopaistia
KOMMENTTI:  Rommi kävi vähän kierroksilla, mutta teki kivasti töitä

Saatiin pelastuskoiratreenit aikaiseksi Itsenäisyyspäivänä, kun meillä oli pitkästä aikaa vierailevia tähtiä Oulusta. Otin Rommille heti alkuun umpparin, niin että itse tiesin piilon. Rommi lähti kierroksilla, ampaisi täysillä piilolle (kiven vierus) etsi ja etsi ensin hajunlähdettä, seuraavaksi rullaa.  Kun sitä ei sitten löytynyt, sai ujutettua omansa suuhun. Takaisin maalille meinas olla vaan niin kiire, etten meinannu ehtiä mukaan. Mun strategia oli ympyröidä alue ja suunta, miten lähdettiin jatkamaan ekalta piilolla oli sellainen, ettei  koiralla ollut mitään  mahkuja saada tuuliapuja. Teki  silti ihan kivasti töitä, meni edellä ja tuli välillä tsekkaan, eikä ottanut rullaa suuhun turhasta.  Takarajaa mentäessä Rommi bongasi Pasin. Paikan päällä ihmetteli vähän( ei siis nähnyt rullaa) katsoi muhun päin, otti oman rullan suuhunsa ja tuli mun luo. Nyt jaksettiin mennä rauhassa näytölle. Kolmannelta sivulta bongattiin sitten viimeinen maali kuopasta.  Taas tuuli ei ollut otollinen ja oltiin koko porukka vain muutaman metrin päässä kun koira nosti kuonon ylös saadakseen hajun. Maali löytyi ja tällä kertaa tuliaisena oli irtsari. Rommi osaa kyllä hauskutta vimpanpäälle: ottaessaan rullan suuhun se röyhtäisi oikein äijämäisesti, tais poropaistit mennä niin vauhdilla alas aikasemmilla maaleilla, että piti kesken kaiken päästellä turhia ilmoja pois. Vähänhän homma oli sähläämistä, mutta se selittyy varmasti pitkälti sillä, että edellisistä kunnon treeneistä on melko pitkä aika ja poitsu kävi kerroksilla. Se on mukavaa, että intoa löytyy.