Eilen Soda pääsi sosiaalistumaan Virpin luona, kun me kokoustimme. Pirkko-lansu oli eteisessä Sodasta vähän jännittävä, mutta kun sisälle päästiin meno yltyi melkoiseksi. Soda juoksi mutkan olohuoneeseen sieltä  takas keittiöön pöydän alle piiloon. Tämän jallitusleikin jälkeen Soda keksi, että oikeestaan Pirkolla on aika mukava turkki missä roikkua ja erityisen hauskaa oli hyökkäillä lansuneidin kintereisiin. Ihmeen kärsivällisesti Pirkko jaksoi tätä vilkasta seuraneitiä. Välillä tytöt ottivat painin lomassa torkut, molemmat kylki kyljessä tuhisten.
Tänään iltapäivällä käytiin ekaa kertaa Sodan kanssa ohitustreeneissä ja ihan kivasti meni. Toki tyttönen olisi aluksi ollut menossa moikkaan jokaista, mutta pieni äänimerkki asiasta sai tytön huomioon minuun  josta palkka ja sitten sitä tepsuteltiinkin eteenpäin pitäen tiukka kontakti ohjaajaan. Niin toi kontaktiasia tuntuu välillä vähän pulmalliseltakin. Kun esimerkiksi päästän Sodan pissalle, niin eihän siitä meinaa tulla mitään, kun typy vaan tuijottaa ja tuijottaa ja tulee istumaan mun eteen, että onko hyvä näin, saanko palkkaa :)
Iltasella oli  mulla Pallohallilla vielä penturyhmän vetäminen. Soda oli pääosin  häkissä odottamassa. Huusi taas aluksi tuttuun tyyliin ja sitten rauhottui kun se ei tehonnut. Pientä leikkiharjotusta tehtiin, pyöritystä ympäri ja motivoitua luoksetuloa. Tyttö oikein murisi  luoksetulossa turhautumistaan, kun mä ryökäle olin varastanut sen patukan. Harjoteltiin vielä lopuksi pallohallin kierreovia. Soda oli ekaks sitä mieltä, että en varmasti tonne mee, mutta määrätietoisesti, namin ja hihnan avulla homma saatiin toimimaan. Kun päästiin ovista, tyttö oli menossa halliin takas jo omatoimisesti.  Pallohallin kattoa pitkin valui painavia satseja lunta, joka tömähti ulkopulella maahan ihan meidän kohdalla. Tästä tyttö eikä kukaan mun ryhmän koirista ollut moksiskaan.
Pihalla vielä tehtiin tuttavuutta meidän pelastukoiraporukan ihmiseen, jota Soda ei ollut vielä tavannut. Valveutunut koiraihminen tietenkin meni kyykkyyn käsi ojolla koiraan päin kasvot käännettynä pois. No Soda vähän ihmetteli,että mikähän sillä on, kun on tolleen oudosti, eikä seiso tai ole kyykyssä normaalisti ja meni varoen haisteleen kättä, jonka jälkeen ryntäs pussaamaan niin, että Eve sai  kuoria koiran kuolaa melkoset kerrokset linsseistään. Onpa kiva murtaa Sodan kanssa myyttejä epävarmoista ja pelkurimaisista belgeistä,