Sunnuntai-illan iloksi pistäydyttiin Kaisan ja laumojemme kanssa pikaisesti Kontinkankaan maastoissa. Mä tallasin Urholle ja Oilille jäljet, Kaisa teki Ruutille about 200metrin jäljen ja esineruutukaistaleen.
Jälkien vanhetessa tehtiin esineruutu Rommille ja Urholle. Kaistaleen (about 70 metriä) etu -ja takakulmiin esineet. Ekalla lähetyksellä  teki kyllä hyvän, mutta vähän ohi menevän piston. Tokolla meni mukavasti löysi ja noukki esineen, toi suoraan ilman ravisteluja ja luovutusongelmia tai tiputteluja.  Toiselle kans tarvittiin toinen lähetys, mutta sekin tuli mukavasti. Rommilla ei ollut mitään supervauhtivaihe päällä, mutta koska teki koko ajan töitä, ei mun mielestä ole mitään syytä huoleen. Hienoa,että syvyydestä huolimatta esineet löytyivät.
Sitten Ruutin jälkeen. Kun puin valjaat Ruutille,se oli kyllä niin tohkeissaan kuin koira vaan voi olla. Nosti hienosti jäljen ja paineli välillä sitä pitkin kuin veturi ja mikä mukavinta melko varmasti. Pari kulmistakin meni tosi tarkasti.  Oikeastaan ainut ongelma oli, ettei  Ruuti hirveästi noteerannut jäljellä olevia namipurkkeja vaan olisi ollu paahtamassa eteenpäin. Ruutin treenaaminen jäljeltä maastovalmiiksi ei varmaankaan veis ylettömän paljon aikaa; huomaa että sillä on ihan erilainen intensiteetti tehdä pitää nokka maassa kuin Rommilla.
Loppuun vielä Urho ja Rommi pääsivät juoksentelemaan. Ei, ei siis keskenään  vaan tekemään alkeisviestiharjotuksia. Ja kun Rommikin oivalsi,ettei mistään löydy irtorullaa,  kunhan saa vaan juosta ja lujaa niin kylläpä vaan  oli huippua. Huoh, kylläpä näitä lajeja taas riittäis mitä treenata, jos ois vaan sitä aikaa. Rommi ainakin tykkäis;)
Kuvia metsätouhuista: http://picasaweb.google.com/huuskoanna/EsineEtsintJaJLjestyst